STM:n Osallisuustyöryhmän ehdotukset vammaislainsäädäntöön parantavat vammaisten ihmisten osallisuutta

Vammaislainsäädännön uudistus ei tuo ratkaisua oikeussuojakeinojen puuttumisen ongelmaan
10.2.2021 EL

Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman Osallisuustyöryhmän raportti on parhaillaan lausuntokierroksella. Työryhmän tehtävä oli rajattu koskemaan pelkästään vammaislainsäädännön ensimmäisen luvun pykäliä 1§ ja 3§-5§ sekä tiettyjä niihin liittyviä sosiaalihuoltolain asiakasprosessia koskevia säännöksiä.

Tutustu Osallisuustyöryhmän raporttiin! Vammaisten henkilöiden osallisuuden turvaaminen vammaispalveluissa

Työryhmän yksimielisen esityksen tavoitteet

– Vammaislainsäädännön uudistus perustuu YK:n vammaissopimukseen.
– Vammaislaki vahvistaa vammaisten ihmisten osallisuutta itseään koskevaan päätöksentekoon ja palveluiden järjestämiseen.
– Palvelut on toteutettava niin, että ne turvaavat lapsen ja nuoren hyvinvoinnin ja kehityksen tukien hänen voimavarojaan ja vahvuuksiaan.
– Palveluiden on tuettava koko perheen toimintakykyä, osallisuutta ja jaksamista.
– Palveluiden on turvattava vammaisten ihmisten yhdenvertaisuus.

Vammaispalvelulain tarkoitus -pykälässä (1§) työryhmä halusi vahvistaa oikeutta yksilön tarpeiden ja edun mukaisiin, riittäviin ja laadultaan hyviin palveluihin. Vammaisen henkilön osallistumisen ja osallisuuden tukemista (3 §) työryhmä halusi vahvistaa henkilön edun, toimintakyvyn, iän ja elämäntilanteen edellyttämällä tavalla. Työryhmän ehdotuksen mukaan pykälään lisättäisiin vammaisen henkilön oikeus käyttää hänelle soveltuvaa kommunikointikeinoa tiedon saantiin ja oman mielipiteen ilmaisemiseen.

Päätöksenteko ja palvelujen toteuttaminen -pykälään (5 §) työryhmä teki lisäysehdotuksen, jonka mukaan palveluita koskevat päätökset on tehtävä siten, että ne ovat voimassa toistaiseksi, ellei vammaisen henkilön etu, yksilöllinen tilanne tai palvelun luonne edellytä määräaikaista päätöstä. Työryhmä ehdottaa myös, että palveluita koskevan päätöksen on perustuttava asiakassuunnitelmaan kirjattuun yksilölliseen avun ja tuen tarpeeseen sekä palveluiden tuottamistapaan. Asiakkaan esittämästä avun ja tuen tarpeesta tai palvelun toteuttamistavasta voidaan ehdotuksen mukaan poiketa vain perustellusta syystä, joka on kirjattava päätökseen.

Vammaisjärjestöjen vaikuttamistyö jatkuu

Vammaisjärjestöjen Ei myytävänä -kansalaisaloitteessa keskeistä oli huoli siitä, että vammaiset ihmiset eivät ole asianosaisia eikä heillä ole todellisia oikeussuojakeinoja, kun kunnissa tehdään heidän elämäänsä olennaisesti vaikuttavia päätöksiä asumisen ja muiden sosiaalipalvelujen järjestämisestä. Markkinatuomioistuimessa vammaisten ihmisten hankintapäätöksistä tekemät valitukset on yksi toisensa jälkeen hylätty viitaten hankintalakiin, joka mahdollistaa asianosaisuuden vain palvelun tilaajalle ja tuottajalle. Tämä on vastoin vammaisten ihmisten perusoikeuksia, joista säädetään perustuslain 21 §:ssä. Samoin YK:n vammaissopimuksen 13 artikla edellyttää, että ”sopimusosapuolet varmistavat vammaisille henkilöille oikeussuojan tehokkaan saavutettavuuden”. Hallinnon lainalaisuuden ja hyvän hallinnon periaatteiden antama suoja viranomaisten toimintaa kohtaan ei koske näissä hankintapäätöksissä vammaisia henkilöitä.

Osallisuustyöryhmän rajattu tehtävänanto ei mahdollistanut ehdotusten tekemistä vammaisten ihmisten oikeussuojakeinojen vahvistamiseksi palveluita järjestettäessä. Tältä osin kansalaisaloitteen tavoitteet ovat jääneet saavuttamatta. Vammaispalvelujen kilpailuttaminen kunnissa jatkuu. Näin ollen vammaispalvelulain uudistus ei ratkaise vammaisten henkilöiden oikeusturvan ongelmia palveluiden hankinnassa. Vammaisjärjestöjen vaikuttamistyö jatkuu.

Lisätietoja
Tarja Parviainen, Vammaisfoorumi ry:n varapuheenjohtaja, tarja.parviainen@autismiliitto.fi, puh. 050 4097 940
Kirsi Konola, Ei myytävänä -verkoston jäsen, kirsi.konola@kvps.fi, puh. 0400 328 095

Ei myytävänä -kansalaisaloite
Vammaisjärjestöt jättivät 7.3.2018 eduskunnalle kansalaisaloitteen vammaisten henkilöiden välttämättömän avun ja tuen kilpailuttamisen lopettamisesta (KAA 2/2018 vp). Kansalaisaloite keräsi taakseen yli 72 000 kannattajaa ja se eteni eduskunnan käsittelyyn. STM asetti 13.12.2019 Osallisuustyöryhmän valmistelemaan säännösehdotuksia vammaisten henkilöiden osallisuuden turvaamiseksi heitä koskevia palveluita järjestettäessä.

Posted in Yleinen.