AJANKOHTAISTA

Täällä julkaisemme ajankohtaista tietoa Ei myytävänä! -kansalaisaloitteesta.

STM:n Osallisuustyöryhmän ehdotukset vammaislainsäädäntöön parantavat vammaisten ihmisten osallisuutta

Vammaislainsäädännön uudistus ei tuo ratkaisua oikeussuojakeinojen puuttumisen ongelmaan
10.2.2021 EL

Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman Osallisuustyöryhmän raportti on parhaillaan lausuntokierroksella. Työryhmän tehtävä oli rajattu koskemaan pelkästään vammaislainsäädännön ensimmäisen luvun pykäliä 1§ ja 3§-5§ sekä tiettyjä niihin liittyviä sosiaalihuoltolain asiakasprosessia koskevia säännöksiä.

Tutustu Osallisuustyöryhmän raporttiin! Vammaisten henkilöiden osallisuuden turvaaminen vammaispalveluissa

Työryhmän yksimielisen esityksen tavoitteet

– Vammaislainsäädännön uudistus perustuu YK:n vammaissopimukseen.
– Vammaislaki vahvistaa vammaisten ihmisten osallisuutta itseään koskevaan päätöksentekoon ja palveluiden järjestämiseen.
– Palvelut on toteutettava niin, että ne turvaavat lapsen ja nuoren hyvinvoinnin ja kehityksen tukien hänen voimavarojaan ja vahvuuksiaan.
– Palveluiden on tuettava koko perheen toimintakykyä, osallisuutta ja jaksamista.
– Palveluiden on turvattava vammaisten ihmisten yhdenvertaisuus.

Vammaispalvelulain tarkoitus -pykälässä (1§) työryhmä halusi vahvistaa oikeutta yksilön tarpeiden ja edun mukaisiin, riittäviin ja laadultaan hyviin palveluihin. Vammaisen henkilön osallistumisen ja osallisuuden tukemista (3 §) työryhmä halusi vahvistaa henkilön edun, toimintakyvyn, iän ja elämäntilanteen edellyttämällä tavalla. Työryhmän ehdotuksen mukaan pykälään lisättäisiin vammaisen henkilön oikeus käyttää hänelle soveltuvaa kommunikointikeinoa tiedon saantiin ja oman mielipiteen ilmaisemiseen.

Päätöksenteko ja palvelujen toteuttaminen -pykälään (5 §) työryhmä teki lisäysehdotuksen, jonka mukaan palveluita koskevat päätökset on tehtävä siten, että ne ovat voimassa toistaiseksi, ellei vammaisen henkilön etu, yksilöllinen tilanne tai palvelun luonne edellytä määräaikaista päätöstä. Työryhmä ehdottaa myös, että palveluita koskevan päätöksen on perustuttava asiakassuunnitelmaan kirjattuun yksilölliseen avun ja tuen tarpeeseen sekä palveluiden tuottamistapaan. Asiakkaan esittämästä avun ja tuen tarpeesta tai palvelun toteuttamistavasta voidaan ehdotuksen mukaan poiketa vain perustellusta syystä, joka on kirjattava päätökseen.

Vammaisjärjestöjen vaikuttamistyö jatkuu

Vammaisjärjestöjen Ei myytävänä -kansalaisaloitteessa keskeistä oli huoli siitä, että vammaiset ihmiset eivät ole asianosaisia eikä heillä ole todellisia oikeussuojakeinoja, kun kunnissa tehdään heidän elämäänsä olennaisesti vaikuttavia päätöksiä asumisen ja muiden sosiaalipalvelujen järjestämisestä. Markkinatuomioistuimessa vammaisten ihmisten hankintapäätöksistä tekemät valitukset on yksi toisensa jälkeen hylätty viitaten hankintalakiin, joka mahdollistaa asianosaisuuden vain palvelun tilaajalle ja tuottajalle. Tämä on vastoin vammaisten ihmisten perusoikeuksia, joista säädetään perustuslain 21 §:ssä. Samoin YK:n vammaissopimuksen 13 artikla edellyttää, että ”sopimusosapuolet varmistavat vammaisille henkilöille oikeussuojan tehokkaan saavutettavuuden”. Hallinnon lainalaisuuden ja hyvän hallinnon periaatteiden antama suoja viranomaisten toimintaa kohtaan ei koske näissä hankintapäätöksissä vammaisia henkilöitä.

Osallisuustyöryhmän rajattu tehtävänanto ei mahdollistanut ehdotusten tekemistä vammaisten ihmisten oikeussuojakeinojen vahvistamiseksi palveluita järjestettäessä. Tältä osin kansalaisaloitteen tavoitteet ovat jääneet saavuttamatta. Vammaispalvelujen kilpailuttaminen kunnissa jatkuu. Näin ollen vammaispalvelulain uudistus ei ratkaise vammaisten henkilöiden oikeusturvan ongelmia palveluiden hankinnassa. Vammaisjärjestöjen vaikuttamistyö jatkuu.

Lisätietoja
Tarja Parviainen, Vammaisfoorumi ry:n varapuheenjohtaja, tarja.parviainen@autismiliitto.fi, puh. 050 4097 940
Kirsi Konola, Ei myytävänä -verkoston jäsen, kirsi.konola@kvps.fi, puh. 0400 328 095

Ei myytävänä -kansalaisaloite
Vammaisjärjestöt jättivät 7.3.2018 eduskunnalle kansalaisaloitteen vammaisten henkilöiden välttämättömän avun ja tuen kilpailuttamisen lopettamisesta (KAA 2/2018 vp). Kansalaisaloite keräsi taakseen yli 72 000 kannattajaa ja se eteni eduskunnan käsittelyyn. STM asetti 13.12.2019 Osallisuustyöryhmän valmistelemaan säännösehdotuksia vammaisten henkilöiden osallisuuden turvaamiseksi heitä koskevia palveluita järjestettäessä.

Ratkaisujen aika lähestyy STM:n Osallisuustyöryhmässä

3.3.2020 EL

Toimitusjohtaja Markku Virkamäki kirjoittaa tänään julkaisemassaan blogissa:

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun asettamassa STM:n Osallisuustyöryhmässä on työskennelty parisen kuukautta. Kyseessä on eduskunnan Ei myytävänä -kansalaisaloitteeseen lausumassaan edellyttämä työryhmä, joka valmistelee tarvittavat lakiehdotukset muuttamaan kilpailutuksen aiheuttamia kielteisiä vaikutuksia vammaisten ihmisten elämään. Maaliskuun alkaessa seuraavassa kokouksessa tullaan jo näkemään ensimmäisiä ratkaisuja, kun vammaispalvelulain 1 j 3 §:ä ja niihin liittyviä perusteluita käsitellään ja tullaan myös ratkaisemaan.

Työryhmän työ liittyy keskeisimmin vammaisten ihmisten pitkäkestoisten palveluiden kilpailuttamisen kielteisiin vaikutuksiin. Totean yksiselitteisesti, että kysymys ei ole siitä, että kuntien hankintaosaaminen olisi vajaata. Avoin, julkinen hankinta ei kerta kaikkiaan sovi näiden palveluiden kestävään järjestämiseen. Työryhmän on perehdyttävä nimenomaan kilpailutusten kielteisiin vaikutuksiin…

Lue Markku Virkamäen blogi kokonaisuudessaan KVPS:n verkkosivuilta!

Yhteenvetoa YK:n vammaissopimuksen asemasta oikeusjärjestelmässämme

20.1.2020 EL

Vammaisjärjestöjen yhteisessä Ei myytävänä -verkostossa laadittiin yhteenveto YK:n vammaissopimuksen asemasta ja merkityksestä Suomen oikeusjärjestelmässä. Yhteenveto perustuu Outi Anttilan ja Tuomas Ojasen toimittamaan Yhdenvertaisuuslaki kommentein -käsi- ja oppikirjaan. Kirjoittajat ovat yhdenvertaisuus- ja syrjintäkysymysten asiantuntijoita, jotka ovat osallistuneet yhdenvertaisuuslain valmisteluun sekä soveltavat sitä lainkäytön arjessa. Kirjassa on oma kattava lukunsa YK:n vammaissopimuksesta.

Tutustu yhteenvetoon: Yhdenvertaisuuslaki kommentein

Osallisuustyöryhmä vastaa Ei myytävänä -kansalaisaloitteen vaatimuksiin

13.1.2020 EL

Kuva: Ei myytävänä -kansalaisaloite luovutettiin eduskunnalle keväällä 2018 (Mikko Käkelä)

Sosiaali- ja terveysministeriön asettama Osallisuustyöryhmä aloittaa työnsä vuoden alusta. Osallisuustyöryhmä on perustettu valmistelemaan vammaisten ihmisten osallisuutta ja oikeussuojakeinoja koskevat säännösehdotukset vammaispalveluja koskevaan lainsäädäntöön. Vammaisjärjestöt ovat vahvasti mukana työryhmän työskentelyssä.

32 kansalaisjärjestön yhteinen, yli 72 000 suomalaisen allekirjoittama Ei myytävänä -kansalaisaloite luovutettiin eduskunnalle maaliskuussa 2018. Eduskunta hylkäsi aloitteen sisältämän lakiehdotuksen vammaisten ihmisten välttämättömän avun ja tuen kilpailuttamisen kieltämisestä, mutta hyväksyi talousvaliokunnan lausuman asiantuntijatyöryhmän nimittämisestä.

Sosiaali- ja terveysministeriön asettama osallisuustyöryhmä on valtiovallan vastaus Ei myytävänä -kansalaisaloitteeseen. Työryhmän tarkoitus on turvata ja lisätä vammaisten ihmisten osallisuutta heitä koskevassa päätöksenteossa ja palveluiden järjestämisessä. Tavoitteena on parantaa palveluiden laatua sekä vahvistaa oikeutta yksilöllisiin tarpeisiin perustuviin palveluihin. Työryhmän toimikausi on 7.1.–31.5.2020.

Osallisuustyöryhmän jäseniksi on nimetty vammaisjärjestökentän keskeisten toimijoiden edustajia:
– Toimitusjohtaja Markku Virkamäki, Kehitysvammaisten Palvelusäätiö
– Lakimies Tanja Salisma, Kehitysvammaisten Tukiliitto
– Lakimies Henrik Gustafsson, Invalidiliitto
– Toiminnanjohtaja Tarja Parviainen, Autismiliitto
– Toiminnanjohtaja Lisbeth Hemgård, FDUV
– Kansalaisuusyksikön johtaja Susanna Hintsala, Kehitysvammaliitto
– Puheenjohtaja Virpi Siiskonen, Vammaisfoorumi ry
– Juridiskt ombud Marica Nordman, Samarb etsförbundet kring funktionshinder rf
– Erityisasiantuntija Marika Rönnberg, Kuurojen liitto ry
– Varapuheenjohtaja Lasse Jalonen, Näkövammaisten liitto

Vammaisjärjestöt työskentelevät vammaisten henkilöiden elämänmittaisten, välttämättömien palveluiden kestävän järjestämisen puolesta. Järjestöt edellyttävät sellaisia avun ja tuen järjestämistapoja, jotka tukevat ja vahvistavat vammaisten ihmisten ja heidän läheistensä hyvinvointia ja terveyttä. Palvelujen järjestäminen julkisina hankintoina ei ole kestävä järjestämistapa.

YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus edellyttää, että vammaiset henkilöt ovat osallisia kaikessa itseään koskevassa päätöksenteossa. Hankintalain mukaisessa kilpailuttamismenettelyssä osallisuus ja oikeussuojakeinot ovat vain palvelun järjestäjällä ja palveluntuottajilla. Kilpailutukset rikkovat vammaisten ihmisten perus- ja ihmisoikeuksia.

Vammaisten ihmisten hyvinvoinnin perusta on vakaa arki, jossa heidän tukenaan on osaava, vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön kykenevä henkilöstö. Palveluiden kilpailuttaminen on johtanut asumisyksiköiden henkilöstön laajaan vaihtuvuuteen, koulutetun henkilöstön poistumiseen alalta sekä alalle hakeutuvien määrän vähenemiseen. Kilpailutukset ovat heikentäneet ja heikentävät monin tavoin vammaisten ihmisten ja heidän läheistensä hyvinvointia.

Vammaisten ihmisten tarvitsemia palveluja on kilpailutettu Suomessa vuodesta 2007 lähtien. Kilpailuttamisen seurauksena pienet ja keskisuuret yritykset, kuten perheyritykset, ovat lähes kokonaan poistuneet markkinoilta. Yksityinen palvelutuotanto on keskittynyt voimakkaasti.

Sosiaali- ja terveysministeriö on jo vuosikymmeniä pyrkinyt vahvistamaan perus- ja lähipalveluiden hyödyntämiseen perustuvaa palvelurakennetta, myös vammaisten ihmisten avun ja tuen tarpeissa. Kilpailutukset johtavat takaisin eriytyneeseen ja laitosmaiseen palvelurakenteeseen; tehostettuun palveluasumiseen ja erikoissairaanhoidon käyttöön.

Lisätietoja: Valtioneuvoston verkkosivuilta

Ei myytävänä -laulu soi Kansainvälisen vammaisten päivän kunniaksi

3.12.2019 EL

Kansainvälisen vammaisten päivän kunniaksi Ei myytävänä -verkosto julkaisee koskettavan musiikkivideon.

Ei myytävänä! -kansalaisaloitekampanjointi sai useille tunnetuille solisteille lauluja tehneen Nina Granrotin tarttumaan kynään ja sanoittamaan Ei myytävänä -laulun. Hän toivoi, että laulu auttaisi viemään tärkeää sanomaamme eteenpäin.

Ei myytävänä! -laulun on säveltänyt ja sen esittää Johanna Mäkeläinen. Musiikkivideo on kuvattu Tulppaanitalossa, päivätoimintayksikkö Sinikellossa ja Pappilanpuiston asumispalveluissa Tampereella.

Katso video! Ei myytävänä -musiikkivideo

Kuunnelkaa, katselkaa ja jakakaa muillekin!
#eimyytävänä #YKvammaissopimus #vammaistenpäivä

STM:n asiantuntijaryhmä aloittaa Ei myytävänä! -kansalaisaloitteen vaatimusten käsittelyn

2.12.2019 EL

Sosiaali- ja terveysministeriö on parhaillaan perustamassa asiantuntijatyöryhmää vammaisten ihmisten osallisuuden turvaamiseksi vammaispalveluissa. Tavoitteena on turvata ja lisätä vammaisten ihmisten osallisuutta itseään koskevassa päätöksenteossa ja palveluiden suunnittelussa. Asiantuntijatyöryhmä aloittaa Ei myytävänä -kansalaisaloitteen pohjalta annettujen eduskunnan lausumien käsittelyn. Työryhmään tulee vahva vammaisjärjestöedustus, ja sen on määrä saada työnsä valmiiksi kesään mennessä.

Ei myytävänä! -verkoston vaatimus on edelleen lakitasoinen muutos. Hankintalain mukainen kilpailuttaminen ei sovi vammaisten ihmisten välttämättömien, elämänmittaisten palveluiden järjestämiseen. Ihmisiä itseään on kuultava, ja pitkäaikaisiin tarpeisiin on vastattava pitkäaikaisilla palveluilla.

Sosiaali- ja terveysministeriö pitää välttämättömänä, että kaikessa vammaisten ihmisten palveluja koskevassa suunnittelussa ja valmistelussa otetaan palvelun käyttäjät riittävästi mukaan. Tätä periaatetta toteutetaan niin sote-uudistuksen valmistelussa kuin muissa lainsäädäntöuudistuksissa. Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru kertoi vammaisten henkilöiden osallistamisesta valtakunnallisten vammaisneuvostopäivien avauksessa.

Monet vammaiset ihmiset ovat joutuneet kohtuuttomiin tilanteisiin kilpailutusten seurauksena, mikä on saanut aikaan Ei myytävänä! -kansalaisaloitteen. Ministerin Kiurun mukaan laadukkaiden vammaispalvelujen toteutuminen punnitaan viime kädessä vammaisten ihmisten arjen sujumisessa ja sisällössä.

Lue Sosiaali- ja terveysministeriön tiedote: Vammaiset henkilöt vahvemmin mukaan sote-valmisteluun ja palvelujen suunnitteluun

Työryhmän käsissä on Ei myytävänä -kansalaisaloitteen tulevaisuus.

Yli 72 000 suomalaista. 32 kansalaisjärjestöä. Me vaadimme, että lainsäädäntö muutetaan.
Vammaisten ihmisten perustarpeet eivät ole kauppatavaraa.

Vammaisten ihmisten oikeuksien puolesta – Ei myytävänä! #eimyytävänä #YKvammaissopimus

Vammaisjärjestöt mukaan palvelujen suunnitteluun

27.11.2019 EL

Sosiaali- ja terveysministeriö pitää välttämättömänä, että kaikessa vammaisten ihmisten palveluja koskevassa suunnittelussa ja valmistelussa otetaan palvelun käyttäjät riittävästi mukaan. Tätä periaatetta toteutetaan niin sote-uudistuksen valmistelussa kuin muissa lainsäädäntöuudistuksissa. Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru kertoi vammaisten henkilöiden osallistamisesta valtakunnallisten vammaisneuvostopäivien avauksessa.

Monet vammaiset ihmiset ovat joutuneet kohtuuttomiin tilanteisiin kilpailutusten seurauksena, mikä sai viime talvena aikaan ”Ei myytävänä” –kansalaisaloitteen. Ministeri kertoi, että kansalaisaloitteen pohjalta annettuja eduskunnan lausumia on alettu toteuttaa.

”Olemme parhaillaan perustamassa työryhmää vammaisten henkilöiden osallisuuden turvaamiseksi vammaispalveluissa. Tavoitteena on turvata ja lisätä entisestään vammaisten henkilöiden osallisuutta heitä koskevassa päätöksenteossa ja palvelujen järjestämisessä. Työryhmään tulee vahva vammaisjärjestöedustus. Työryhmän on tarkoitus saada työnsä valmiiksi kesään mennessä.”

Ministerin mukaan laadukkaiden vammaispalvelujen toteutuminen punnitaan viime kädessä vammaisten ihmisten arjen sujumisessa ja sisällössä.

Lue Sosiaali- ja terveysministeriön tiedote: Vammaiset henkilöt vahvemmin mukaan sote-valmisteluun ja palvelujen suunnitteluun

Työministeri Timo Harakan tapaaminen

15.11.2019 EL

Kehitysvammatuki 57:n toiminnanjohtaja Nina Korventaival ja Kehitysvammaisten Palvelusäätiön toimitusjohtaja Markku Virkamäki tapasivat tänään työministeri Timo Harakan teemanaan vammaisten henkilöiden elämänmittaisten, välttämättömien palveluiden kestävä järjestäminen.

YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus on ristiriidassa EU:n hankintadirektiivin ja kansallisen hankintalain kanssa. Vammaissopimus edellyttää, että vammainen ihminen on osallinen kaikessa itseään koskevassa päätöksenteossa. Direktiivi ja hankintalaki antavat osallisuuden vain tilaajille ja palveluntuottajille.

Pulaa kumihanskoista ja koeputkista, jopa vessapaperista

24.10.2019 EL

Kilpailutukset aiheuttavat kaaosta myös Ruotsissa. Yle uutisoi tänään, mitä naapurimaassa tapahtui, kun kilpailutuksen voitti halvin tarjous ja sairaalatarvikkeiden toimittaja vaihtui:

Pulaa kumihanskoista ja koeputkista, jopa vessapaperista – tämä on ollut lokakuussa tilanne monessa ruotsalaisessa sairaalassa. Pula sairaalatarvikkeista on pakottanut useita sairaaloita perumaan leikkauksia, jopa syöpäleikkauksia.

Lue Yle uutisten artikkeli Pulaa kumihanskoista ja koeputkista, jopa vessapaperista

Vammaispalvelujen kestävästä järjestämisestä

26.9.2019 MV

THL:n Vammaispalveluiden järjestäminen ja hankinta -tilaisuudet herättivät Markku Virkamäen pohtimaan blogissaan vammaispalveluiden kestävää järjestämistä: Ohjaako palveluiden järjestämistä vammaisen ihmisen yksilöllinen avun ja tuen tarve vai tarve luoda vammaispalvelumarkkinoita tai toimia niiden mukaan? Hankintadirektiivi ei anna osallisuutta vammaiselle ihmiselle, mikä on vahvasti ristiriidassa YK:n vammaissopimuksen kanssa.

Lue Markku Virkamäen blogi Vammaispalvelujen kestävästä järjestämisestä