Osallisuustyöryhmä vastaa Ei myytävänä -kansalaisaloitteen vaatimuksiin

13.1.2020 EL

Kuva: Ei myytävänä -kansalaisaloite luovutettiin eduskunnalle keväällä 2018 (Mikko Käkelä)

Sosiaali- ja terveysministeriön asettama Osallisuustyöryhmä aloittaa työnsä vuoden alusta. Osallisuustyöryhmä on perustettu valmistelemaan vammaisten ihmisten osallisuutta ja oikeussuojakeinoja koskevat säännösehdotukset vammaispalveluja koskevaan lainsäädäntöön. Vammaisjärjestöt ovat vahvasti mukana työryhmän työskentelyssä.

32 kansalaisjärjestön yhteinen, yli 72 000 suomalaisen allekirjoittama Ei myytävänä -kansalaisaloite luovutettiin eduskunnalle maaliskuussa 2018. Eduskunta hylkäsi aloitteen sisältämän lakiehdotuksen vammaisten ihmisten välttämättömän avun ja tuen kilpailuttamisen kieltämisestä, mutta hyväksyi talousvaliokunnan lausuman asiantuntijatyöryhmän nimittämisestä.

Sosiaali- ja terveysministeriön asettama osallisuustyöryhmä on valtiovallan vastaus Ei myytävänä -kansalaisaloitteeseen. Työryhmän tarkoitus on turvata ja lisätä vammaisten ihmisten osallisuutta heitä koskevassa päätöksenteossa ja palveluiden järjestämisessä. Tavoitteena on parantaa palveluiden laatua sekä vahvistaa oikeutta yksilöllisiin tarpeisiin perustuviin palveluihin. Työryhmän toimikausi on 7.1.–31.5.2020.

Osallisuustyöryhmän jäseniksi on nimetty vammaisjärjestökentän keskeisten toimijoiden edustajia:
– Toimitusjohtaja Markku Virkamäki, Kehitysvammaisten Palvelusäätiö
– Lakimies Tanja Salisma, Kehitysvammaisten Tukiliitto
– Lakimies Henrik Gustafsson, Invalidiliitto
– Toiminnanjohtaja Tarja Parviainen, Autismiliitto
– Toiminnanjohtaja Lisbeth Hemgård, FDUV
– Kansalaisuusyksikön johtaja Susanna Hintsala, Kehitysvammaliitto
– Puheenjohtaja Virpi Siiskonen, Vammaisfoorumi ry
– Juridiskt ombud Marica Nordman, Samarb etsförbundet kring funktionshinder rf
– Erityisasiantuntija Marika Rönnberg, Kuurojen liitto ry
– Varapuheenjohtaja Lasse Jalonen, Näkövammaisten liitto

Vammaisjärjestöt työskentelevät vammaisten henkilöiden elämänmittaisten, välttämättömien palveluiden kestävän järjestämisen puolesta. Järjestöt edellyttävät sellaisia avun ja tuen järjestämistapoja, jotka tukevat ja vahvistavat vammaisten ihmisten ja heidän läheistensä hyvinvointia ja terveyttä. Palvelujen järjestäminen julkisina hankintoina ei ole kestävä järjestämistapa.

YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus edellyttää, että vammaiset henkilöt ovat osallisia kaikessa itseään koskevassa päätöksenteossa. Hankintalain mukaisessa kilpailuttamismenettelyssä osallisuus ja oikeussuojakeinot ovat vain palvelun järjestäjällä ja palveluntuottajilla. Kilpailutukset rikkovat vammaisten ihmisten perus- ja ihmisoikeuksia.

Vammaisten ihmisten hyvinvoinnin perusta on vakaa arki, jossa heidän tukenaan on osaava, vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön kykenevä henkilöstö. Palveluiden kilpailuttaminen on johtanut asumisyksiköiden henkilöstön laajaan vaihtuvuuteen, koulutetun henkilöstön poistumiseen alalta sekä alalle hakeutuvien määrän vähenemiseen. Kilpailutukset ovat heikentäneet ja heikentävät monin tavoin vammaisten ihmisten ja heidän läheistensä hyvinvointia.

Vammaisten ihmisten tarvitsemia palveluja on kilpailutettu Suomessa vuodesta 2007 lähtien. Kilpailuttamisen seurauksena pienet ja keskisuuret yritykset, kuten perheyritykset, ovat lähes kokonaan poistuneet markkinoilta. Yksityinen palvelutuotanto on keskittynyt voimakkaasti.

Sosiaali- ja terveysministeriö on jo vuosikymmeniä pyrkinyt vahvistamaan perus- ja lähipalveluiden hyödyntämiseen perustuvaa palvelurakennetta, myös vammaisten ihmisten avun ja tuen tarpeissa. Kilpailutukset johtavat takaisin eriytyneeseen ja laitosmaiseen palvelurakenteeseen; tehostettuun palveluasumiseen ja erikoissairaanhoidon käyttöön.

Lisätietoja: Valtioneuvoston verkkosivuilta

Kategoria: Yleinen.